Sivut

lauantai 26. toukokuuta 2012

Hohhoijaa


Kyllä tää alkaa näyttää siltä, että multa jää Naisten kymppi väliin. Mun jalka on alkanut viime päivinä kipuilemaan, enkä oo ihan varma, liittyykö tää siihen parin viikon takaiseen äksidenttiin vai onko tää samaa mystistä kipua, josta kärsin aika tarkalleen kaksi kuukautta sitten, ennen kuin olin edes aloittanut tota juoksuohjelmaa. Tuolloin mulla oli jalka (vaikea selittää tarkalleen mikä osa, mutta se oli vähän niinkuin jalkapöytä ja jalan ulkosyrjä) kipeenä parin viikon ajan siten, että pahimmillaan en pystynyt kunnolla kävelemään. Tää taitaa nyt olla tuota samaa vammausta.

Nyt jonkun aikaa tuohon jalkaan on sattunut lähinnä iltaisin, etenkin kun lähen liikkeelle oltuani pitkään paikoillani. Juostessa jalkaan ei ole tähän asti lainkaan sattunut (muutenhan en olisi juossutkaan) mutta nyt viime päivinä kivut on olleet iltaisin paljon pahempia ja eilen iltakävelyllä kokeillessai totesin, ettei juoksukaan hyvältä tuntunut. Tällä hetkellä luulen, että 10 km + asfaltti + hölkkä tällä jallalla ei oo hyvä yhdistelmä. :(




Muuten voisin mennä vain kävelemäänkin, mutta en viitsi ihan pelkän kävelyn takia jättää tuota koiraa yksin suht vieraaseen paikkaan. Varsinkaan, kun koira on tottunut kotona 3-4 muun koiran seuraan eikä ole varmaan koskaan puolivuotisen taipaleensa aikana ollut varsinaisesti yksin. Tuon koiran kanssa kun joudun kävelemään muutenkin pitkin päivää.

Mä aion vielä tunnustella vähän, mutta toistaiseksi ei huomenna tällä jalalla juoksentelu tunnu järkevältä. Rahat menee hukkaan, koska en löytänyt rannekkeellekaan uutta kotia, mutta minkäs sille mahtaa. Todennäköisesti joudun nyt lepuuttamaan tätä jalkaa ja kenties näyttämään sitä terkkarissa ja osallistua kympille vasta myöhemmin kesällä.

Tää on tätä.

4 kommenttia:

  1. Auts tosiaan :( Ehkä on parempi sitten jättää toi kymppi väliin, jos riskinä on yhtään se et sen jälkeen jalka ois entistäkin kipeempi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep :/
      Eilen sattui ihan käveleminenkin aina toisinaan, joten parempi nyt näin.
      *Pettymys*

      Poista
  2. Onpa noin käyny itellenikin kun viime syksynä ilmoittauduin kympille ja jouduin jäämään kotiin kun ei ollut yhtään hyvä olo. Tollasen pettymyksen jälkeen on kaks vaihtoehtoa, sisuuntua ja tulla takaisin kehiin kovempana ja henkisesti vahvempana tai jäädä murehtimaan ja harmittelemaan kohtaloasi. Etköhän sinäkin valitse ton ekan vaihtoehdon :)

    Ylämäet ja vastoinkäymiset kehittää paljon enemmän kuin myötätuuli ja alamäki!

    VastaaPoista
  3. Joo ei kyllä oo aikomustakaan luovuttaa, vaan ottaa tästä se "luvallinen" tauko ja kerätä lisää tsemppiä ja treeni-intoa.
    Tän jälkeen on taas helpompi arvostaa ja käyttää hyödyksi sitä aikaa, jolloin on paikat kunnossa ja kaikki sujuu. Ehkä mielekkäämpääkin lähteä kympille sitten, kun siinä onnistuminen (muutenkin kuin kävellen) on hiukan realistisempaa. Tai ainakin jos ei ole, tietää ettei voi syyttää kuin omaa saamattomuuttaan, koska seuraavaan on ollut ainakin hyvin aikaa valmistautua.

    VastaaPoista